Pääsiäinen

Pääsiäinen – kevään valoisa juhla

Pääsiäinen on paitsi kristillinen juhla, myös kevään juhla ja merkki pitkän talven päättymisestä. Pääsiäinen onkin yksi vuoden tärkeimmistä juhlista, jonka viettoon liittyy monia perinteitä ja tapoja. 

Toisin kuin jouluna, joka on perinteisesti vain perheen kesken vietettävä juhla ja keskittyy vuoden pimeimpään ja kylmimpään aikaan sisätiloihin, pääsiäisenä on lupa kutsua kylään myös ystäviä ja ulkkoilu kuuluu olennaisena osana juhlaan.

Pääsiäisen uskonnollinen merkitys

Pääsiäinen juhlistaa Jeesuksen ylösnousemusta. Luterilaisessa kirkossa pääsiäisen jumalanpalvelukset, kuten kiirastorstain ehtoollisjumalanpalvelus, pitkäperjantain sanajumalanpalvelus ja pääsiäissunnuntain Jeesuksen ylösnousemuksen juhla, rytmittävät pääsiäisen viettoa. Pääsiäisyön messu on kirkossa erityisen tärkeä hetki.

Pakanallinen pääsiäinen

Vaikka pääsiäinen on uskonnollinen juhla, on se täynnä pakanallisia perinteitä, jotka juontavat juurensa kauas ennen kristinuskon syntymistä. Pääsiäisen ajankohta ja monet siihen liittyvät tavat ovat peräisin pakanallisista kevään juhlista, jotka liittyivät luonnon kiertokulkuun, viljan kylvöön ja hedelmällisyyteen.

Monet pakanalliset kansat juhlivat kevätpäiväntasausta ja valon lisääntymistä talven jälkeen. Kevät oli hedelmällisyyden ja uudistumisen aikaa, ja se liitettiin usein jumaliin ja jumalattarien kultteihin, jotka hallitsivat viljelyä, hedelmällisyyttä ja luonnon kiertokulkua. Monet vanhat kansat juhlivat kevään saapumista rituaaleilla, jotka liittyivät auringon paluuseen ja maatalouden elpymiseen. 

Kristillisen pääsiäispäivän ajankohta vaihtelee, koska se määräytyy kevätpäiväntasauksen jälkeisen ensimmäisen täydenkuun mukaan. Pääsiäisunnuntai voikin olla aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.

Pääsiäisnoidat ja virpominen

Suomalainen pääsiäisnoitien perinne, jossa lapset pukeutuvat noidiksi ja käyvät virpomassa, on sekoitus länsisuomalaista trulliperinnettä ja karjalaista virpomisperinnettä. 

Trullit olivat alun perin pahantahtoisia olentoja, joiden uskottiin sairastuttavan ja jopa tappavan karjaa, mutta myöhemmin Ruotsista rantautuneen perinteen mukaisesti noidaksi pukeutuneena kierretiin talosta taloon toivottamassa hyvää pääsiäistä. Virpoimisperinteessä pajunoksilla virpomalla suojeltiin taloa pahoilta hengiltä ja toivotettiin hyvää kasvua niin eläimille kuin lapsille ja viljallekin.

Kaksi perinnettä sekoittuivat vasta toisen maailmansodan jälkeen ja yhä on kiistanalaista onko oikea päivä pikkunoitien virpomiselle palmusunnuntai, kuten Karjalassa, vai länsisuomalainen lankalauantai tai jopa pääsiäissunnuntai.

Nykyään pääsiäisnoitien perinteeseen on sekoittumassa Halloweenin naamiaisasut ja pikkunoitien lisäksi virpomassa näkeekin myös supersankareita ja muita hahmoja, eikä virpomislorut ole enää kaikille virpojille tuttuja.

Pääsiäiskoristeet

Pääsiäisoksa: Kristillisessä perinteessä pääsiäisoksilla on tärkeä symbolinen merkitys. Palmusunnuntaina, joka edeltää pääsiäisviikkoa, ihmiset heiluttivat palmunoksia Jeesuksen saapuessa Jerusalemiin. 

Suomalaisessa pääsiäisperinteessä palmunoksat korvattiin pajunoksilla, joilla oli jo osansa virpomiskulttuurissa. Jossain vaiheessa pajunoksia alettiin koristella muun muassa höyhenillä ja silkkinauhoilla. 

Osta tarvikkeet pajunoksien koristelemiseen verkkokaupastamme.

Pääsiäiskukat: Narsissit, tulppaanit ja liljat ovat merkkejä uudesta elämästä ja kevään saapumisesta. Kukkien käyttö pääsiäiskoristeina on kuitenkin suhteellisen uusi tapa ja juontaa juurensa 1800-luvulle.

Koska Suomessa luonto ei kuki vielä pääsiäisen aikaan, rairuoho symboloi uuden elämän puhkeamista. Rairuoho tuli kuitenkin suosituksi vasta 1960-luvulla.

Osta rairuoho ja pääsiäiskoristeet verkkokaupastamme.

Pääsiäiskukko: Suomessa tuntemattomampi pääsiäiskukko liittyy pääsiäiseen symboliikan kautta. Jeesuksen vangitsemisen aikana Pietari, opetuslapsi ja yksi 12 apostolista, kieltää Jeesuksen kolme kertaa ennen kukon laulua, kuten Jeesus ennusti. Kukko symboloikin katumusta.

Pääsiäispupu: Pääsiäispupun juuret ovat anglosaksisissa pakanauskonnoissa, joissa kevään jumalatar tuli maan päälle jäniksen muodossa ja muni värillisiä munia. Nopeasti lisääntyvät puput edustivat elämän uudistumista ja runsautta.

Pääsiäsmunat: Pääsiäismunat ovat yksi tunnetuimmista pakanallisista symboleista, jotka ovat jääneet elämään kristillisessä pääsiäisperinteessä. Munat ovat monissa kulttuureissa olleet elämän ja hedelmällisyyden symboleja. Munan pyöreä muoto symboloi elämän kiertokulkua ja luontoa. Kananmunia on perinteisesti koristeltu ja vaihdettu lahjoina kevään juhlan aikana. 

Maailman kenties kuuluisimmat ja kalleimmat pääsiäsmunat ovat Fabergén keisarilliset munat, joita kultaseppä Fabergé apulaisineen valmisti Venäjän keisarilliselle perheelle.

Suklaamunat yllätyksineen ovat moderni versio maalatuista munalahjoista.

Osta pääsiäisherkut verkkokaupastamme.

Pääsiäistiput: Keltainen pääsiäistipu liittyy tietenkin muniin ja uuteen elämään. Antiikin ajoista lähtien munat ja tiput ovat olleet kevään ja uudistumisen symboleja.

Pääsiäisruoka

Ei juhlaa ilman juhlaruokia. Lammas on uskonnollisen pääsiäisen keskeinen ruokalaji, joka liittyy vanhan testamentin uhrilampaisiin. Pääsiäispöytään kuuluu myös kala, mikä juontaa juurensa pääsiäistä edeltävään paastoon, jolloin lihaa ei perinteisesti nautittu.

Suomalainen pääsiäinen lienee kuitenkin tunnetuin pääsiäisherkuistaan mämmistä ja pashasta.

Mämmi juontaa juurensa keskiajalle asti, minkä voi ehkä arvatakin herkun yksinkertaisesta ja lyhyestä aineosaluettelosta. Keväällä ennen uutta kasvukautta ruokavarastot alkoivat olla tyhjänä ja ruokaa tehtiin siitä mitä oli jäljellä. Tumma ruisjauhoista, maltaista, vedestä ja siirapista valmistettu herkku paistetaan hitaasti uunissa, mikä antaa sille makean maun. Mämmi tarjoillaan usein kerman tai maidon sekä sokerin kanssa.

Pasha on Karjalan alueen ja ortodoksisen kulttuurin herkku. Makea ja täyteläinen jälkiruoka valmistetaan rahkasta, voista, kermasta, sokerista ja usein myös rusinoista tai muista kuivatuista hedelmistä ja pähkinöistä. Perinteisesti pasha valmistetaan koristeellisessa muotissa ja koristellaan pääsiäisen symboliikalla, kuten kirjaimilla "XB" (Kristus nousi kuolleista).

Yllätyssuklaamunat ja aarrejahti munien perässä ovat takuulla lasten suosikeja pääsiäisenä.